SPLEE

Eurooppa tarvitsee demokratiaa.

Mutta demokratia tarvitsee myös Eurooppaa – ei vain sopimusten, hallitus- ja hallinto­instituutioiden muodossa, vaan elävänä eurooppalaisena vuorovaikutuksena, jota kannattelevat laajan eurooppalaisen yleisön keskustelut.

Tämä ei ole koskaan ollut selvempää kuin nyt, kun vahingoittuneet diskurssit – joita hyökkäillään ja manipuloidaan fake news -uutisilla, valheilla ja propagandalla – uhkaavat demokratioiden olemassaoloa kaikkialla maailmassa.

Silti, vuosikymmenten eurooppalaisesta yhdentymisestä huolimatta, EU-tasoista ylirajaista viestintää painetuissa, audio- ja visuaalisissa medioissa ei ole syntynyt. Ei ole eurooppalaista lippulaivamedioita kuten “European Times” eikä merkittäviä radio- tai televisiokanavia.

Samoin kuin puolustuksen ja digitalisaation aloilla, meidän on saavutettava itsenäisyys – itsenäisyys maailmanlaajuisesti englanniksi luettavista amerikkalaisista medioista. Euroopan on pyrittävä diskursiiviseen suvereniteettiin poliittisen ja taloudellisen suvereniteetin ohella.

Euroopalla on vahvoja, korkealaatuisia journalis­tisia julkaisuja, joita on tähän asti luettu vain vähän kansallisvaltioiden rajojen ulkopuolella.

Haluamme muuttaa tämän. Haluamme tehdä eurooppalaisten medioiden keskusteluartikkelit, longreadit ja esseet kaikkien mantereemme ihmisten – ja koko maailman – saataville.

Tästä hyötyisivät paitsi lukijat myös toimittajat, julkaisijat ja kustantajat: vahvistamalla eurooppalaisia diskursseja sekä sisäisesti että ulkoisesti, antaisimme Euroopalle maailmanlaajuisesti kuuluvan äänen.

Painetut mediat kuten New York Times, The Atlantic ja The New Yorker sekä brittiläiset julkaisut kuten The Economist ja The Guardian ovat digitalisaation myötä saaneet valtavan sysäyksen – niitä luetaan nykyään ympäri maailmaa. Verrattavien laatumedia­toimitusten – Die Zeit, Le Monde, Il Corriere della Sera – lukijakunta on sen sijaan pysynyt lähes muuttumattomana. Syynä on, että englanti on levinneempi kuin kukaan muu eurooppalainen kieli. Lisäksi Yhdysvaltojen kulttuurisen dominanssin rinnalla seisoo Eurooppa, joka on kyllä poliittisesti ja taloudellisesti yhtenäistynyt, mutta joka ei ole juurtunut sosiaaliseksi ja kulttuuriseksi kokonaisuudeksi. EU ei ole kypsynyt imagined community -yhteisöksi, jossa kansalaiset tuntisivat kuuluvansa yhteen perheeseen.

Euroopan kielimuurit, jotka pitkään olivat todellinen este, muuttuvat tekoälypohjaisten käännösten ansiosta yhä läpäisevimmiksi. Joka päivä on helpompaa kääntää eurooppalaisen laatumedian esseitä ja longreadeja ja tarjota ne digitaalisti kaikille eurooppalaisille – ja maailmalle.

SPLEE haluaa avata tämän tilan digitaalisena alustana: julkisen diskurssin tilana Euroopassa. Haluamme yhdistää eurooppalaisen ajattelun kääntämällä esseitä ja longreadeja ja laittaa kansalliset diskurssit keskusteluun keskenään.

SPLEE-alusta osoittaa, että tämä on teknisesti mahdollista, ja toimii samalla toimintakehotuksena:

Aloitetaan nyt!

SPLEE nähdään work in progress -projektina. Saksalaisen opetus- ja tutkimusministeriön (BMBF) rahoittama DATIpilot – Innovationssprint -hanke antaa meille mahdollisuuden rakentaa alusta, tutkia toteutettavuutta (lisenssisopimukset, liiketoimintamallit, tekninen toteutus, toimituksen perustaminen jne.) ja tehdä tutkimusta datavisualisaatiosta. Pitkällä aikavälillä SPLEE-idean toteutus edellyttää kuitenkin vahvoja media- ja finanssipartnereita. Siksi etsimme samanaikaisesti kumppaneita, jotka haluavat kehittää SPLEEstä kanssamme itseään ylläpitävän liiketoimintamallin.

Journalistinen tarjonta muuttuu samalla tavoin kuin mediankulutus. Siksi kokeilemme keinoja analysoida mediadiskursseja ja esitellä ne datavisualisaatioina.

Tässä esitetyt datavisualisaatiot ovat kokeiluja, jotka osoittavat puolikvantitatiivisen uutisdatan analyysin potentiaalin. Yksittäisen artikkelin lisäksi nämä kokeilut perustuvat The New York Timesin (USA) ja Die Zeitin (DE) vuoden kestävään uutisointiin. Visualisaatiot tarkastelevat molempien lehtien digitaalisen toimituksen strategioita ja käyttävät artikkeleiden metatietoja monien uutisoinnin näkökulmien esittämiseksi. Näillä kokeiluilla esittelemme ensimmäisen proof of concept -version uusista visuaalisista tavoista toimittaa journalistista sisältöä ja valmistella uutisdatan potentiaalisille lukijoille.

SPLEE käyttää tekoälyä tekstien kääntämiseen ja on myös tällä osa­alueella tutkimus- ja kehitysvaiheessa: millainen toimitus voisi olla, jos se muokkaisi ainoastaan konekäännöksiä jo julkaistuista teksteistä? Kuinka luotettavia nämä käännökset ovat ja kuinka paljon työtä niiden laadun säilyttäminen vaatii?

SPLEEä rahoittaa BMBF DATIpilot – Innovationssprints -ohjelman kautta Filmuniversität Babelsberg Konrad Wolfin ja German Institute for the Good Lifen (difgl) yhteisprojekti.

Rahoituskausi: 01.06.2024–30.11.2025

SPLEE:n toteuttaminen edellyttää eurooppalaisten mediatalojen ja monien muiden tukijoiden liittoumaa. SPLEE etsii rahoittajia sekä kansainvälisiä toimituksia ja kustantajia, jotka ovat valmiita sitoutumaan alustaan ja rakentamaan yhdessä eurooppalaisen toimituksen.

Tue meitä!

Media­kumppanina: toimita meille pilottiluonteisesti ensimmäiset longreadit ja esseet, esimerkiksi aiheesta “eurooppalainen suvereniteetti”, jotka on jo julkaistu painetussa tai verkkomediassasi.

Anna meille API:t datavisualisaatioitamme varten.

Tue lahjoituksin.

Konekäännökset paranevat joka päivä. Silti tarkistamme ne toimituksellisin silmin. Tämä ei ole mahdollista kaikilla kielillä. Arvostamme tukea käännösten toimituksellisessa tarkistuksessa kaikilla kielillä. Ota yhteyttä, jos voit auttaa latviaksi, maltaiksi, ranskaksi tai millä tahansa muulla kielellä. Toiveesta listaamme yhteisö-osiossa kääntäjien nimet.

Englanninkielisen käännöksen tarkasti Emily Poel

Katja Anclam, Christoph Henseler
difgl – johtoryhmä

Tohtori Kerstin Lücker
difgl – käynnistäjä, projektin yhteyshenkilö

Alexander Polivanov
difgl – tutkijatohtori, tieteellinen avustaja

Greta Lauk
difgl – opiskelija-avustaja

Prof. Dr.-Ing. Angela Brennecke
Filmuniversität Babelsberg – tiedekunta II:n dekaani

Tohtori Kim Albrecht
Filmuniversität Babelsberg – tutkimus ja datavisualisaatio

Tohtori Francesca Morini
Filmuniversität Babelsberg – postdoktorand tutkija

Jörn Krug
Filmuniversität Babelsberg – startup-palveluiden johtaja

Sebastian Herbst
Filmuniversität Babelsberg – startup-palveluiden avustaja

Tohtori Kerstin Lücker
difgl – projektin koordinointi
kl@difgl.de

Olemme kiitollisia tuesta: